Kohti kisakautta

20161205_191129

Edellisestä blogipostauksesta onkin jo aikaa. Voin myöntää, että on tullut välteltyä ikäviä asioita ja kirjoittamista on vain siirtänyt ja siirtänyt. Tulevaan kisakauteen ei siis todellakaan lähdetä kovin hyvistä asetelmista. Tässä koitan nyt hieman avata näitä asioita, jotka ovat itselle olleet tosi vaikeita ja mitä on vain koittanyt plokata syrjään ja olla ajattelematta.

Haadeksen kuolema keväällä heti uuden reenikauden alkuun oli todella raskas ja musertava asia. Se on vieläkin niin vaikea aihe, että hankala keksiä miten sen kirjoittaisi. Kevään, kesän ja alkusyksyn aikana en oikeastaan paljon jaksanut ajatella, että vielä urheilisin koirien kanssa. Olin aikalailla varmaksi jo omassa päässä päättänyt, että en kilpaile enää valjakkourheilussa. Urheiltua tuli kyllä valtavan paljon kesän aikana, se kun on kuitenkin niin terapeuttista itselle. Lisäksi polkujuoksukisat ja niihin valmistautuminen pitivät kunnon tosi hyvänä.

Syksyn myötä pystyin kuitenkin jo alkaa miettiä valjakkourheilua. Artun viime syksynä vaurioitunut sisäreisi ei ole parantunut entiselleen, eikä varmasti enää täysin kuntoon tulekaan. Joten nyt alkaa siis olla viimeiset mahdollisuudet sen kanssa vielä urheilla. Syyskuulla alettiin kokeilla vetoja vähän enemmälti. Välillä jalka kestää yllättävänkin kovaa rasitusta ja välillä jo kevytkin reeni saa sen kipeytymään moneksi päiväksi. Syksyn ajan on siis tehty vaihtelevasti reeniä, välillä parempia jaksoja ja välillä heikompia, Artun terveys edellä on koko ajan menty ja tullaan menemään. Oma kunto on ihan mukavalla tasolla, mutta ihan ei motivaatio ole tässä tilanteessa riittänyt täysin systemaattiseen ja järjestelmälliseen reeniin. Välillä on tullut tehtyä vaan fiiliksen mukaan, sellaista reeniä mikä sillä hetkellä on mukavalta tuntunut. Pariin otteseen syksyn aikana on keretty leireillä lapissa.

Tavoitteena tulevalle kaudelle voidaankin sanoa, että toivottavasti päästään kisaamaan mahdollisimman monta kisaa, edes muutama. Päätavoitteena on SM-kisat, jos Artun jalka kestää. Mutta pulkka- ja yhdistetyn matkat ovat varmasti pois laskuista, koska pulkka on nyt liian raskas Artulle. Kisakalenteri siis täyttyy nyt vain ja ainoastaan Artun voinnin mukaan.

Mahtuu syksyyn positiivistakin. Peetu toipui alkusyksyllä sattuneesta auton kanssa törmäyksestä yllättävän nopeasti ja kunnostautui KAER-kokeissa saavuttaen kolme 2-tulosta. Nyt onkin tulevalle vuodelle luvassa kovaa sertijahtia, jotta saataisiin puuttuvat sertit muotovalion arvoa varten. Talvella on myös tarkoituksena tavoitella sen kanssa vetosertejä.

Tämä vuosi on ollut kyllä melko raskas, tuntuu että epäonni ei lopu koskaan. Jospa kuitenkin uusi vuosi olisi jo parempaan päin, näin uskotaan! Iso kiitos kaikille, jotka ovat olleet tukena vaikeina hetkinä! ♡

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille!

img_5510-004

Rakasta Haadesta ikävöiden ♡

20160923_170224

Syyskuussa pohjoisen reissulla käytiin myös Norjan puolella

20160926_191116

Pakasaivo

20161021_131110 20161025_170509 img_9624-001 img_9026

20161201_105458

Reeniä Oulussa Sankivaarassa

20161207_112738

Joulukuun alussa Ylläksellä

20161208_115447 img_0003-001 img_0466 img_0770

img_0980

Saara Loukkola

Saara Loukkola

Iiläinen valjakkourheilija.
Saara Loukkola

Latest posts by Saara Loukkola (see all)

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>